11.8.2026
Aluksi on hyvä muistuttaa mieleen, että mitä kaikkea "videosisältö" voi olla. Videosisältö on käytännössä kaikkea yrityksen viestintää, markkinointia ja koulutusta, jossa video on keskeisessä roolissa.
Se voi tarkoittaa lyhyttä asiantuntijavideota LinkedIniin, webinaaria asiakkaille, verkkokurssia henkilöstölle, vidcastia (video podcast), tapahtumalähetystä tai suurempaa kampanjavideota. Osa sisällöistä voidaan tehdään nopeasti jopa puhelimella, osa vaatii studion ja kokonaisen tuotantotiimin.
Eli jos ensi vuoden markkinointibudjettiin varataan tietty summa "videotuotantoihin", olisi syytä tehdä siihen tarkennuksia.
Monella organisaatiolla on vuosikello, johon markkinointiaktiot piirretään. Tästä on hyvä aloittaa. Mitä sisältöjä tiedetään jo nyt tarvittavan ja mitä syntyy todennäköisesti vuoden aikana? Erota jatkuva perustekeminen suuremmista yksittäisistä tuotannoista. Jos sisältöä tarvitaan joka kuukausi, sitä ei välttämättä kannata ostaa joka kerta uutena projektina.
Jos vuosikellon tekeminen on täysin kesken, voi aloittaa esimerkiksi määrillä; kuinka monta lyhytvideoita haluat aina kvartaalin aikana someen? Kuinka monta webinaaria tukemaan myyntiä? Sitten aiheet ja teemat.
Nopea asiantuntijakommentti someen voidaan kuvata puhelimella tai lyhytvideoita varten tehdyillä kameroilla, kuten DJI Osmo Pocket -kamerat. Pitkäikäinen verkkokurssi, asiakaswebinaari, brändimainos tai yrityksen tärkeä asiantuntijasisältö kannattaa tehdä laadukkaammin.
Budjettia kannattaa käyttää eniten sisältöihin, joilla on pitkä käyttöikä, suuri yleisö tai selkeä liiketoiminnallinen tavoite.
Kumppania kannattaa käyttää silloin, kun tarvitaan enemmän kalustoa, osaamista, kapasiteettia tai tuotannollista varmuutta. Usein toimivin malli on yhdistelmä omaa tekemistä ja ulkopuolista tuotantoa.
Yhdestä kuvauspäivästä voi saada enemmän kuin yhden valmiin videon.
Pitkästä asiantuntijakeskustelusta voi syntyä esimerkiksi päävideo, useita lyhyitä klippejä, verkkosivusisältöä ja materiaalia myynnille. Kun jatkokäyttö suunnitellaan jo etukäteen, tuotantobudjetista saadaan enemmän irti.
Kuvauspäivä on vain osa kokonaisuutta. Budjetissa pitää huomioida myös leikkaus, grafiikat, tekstitykset, eri versiot ja sisällön jakelu.
Hyväkään video ei tuota arvoa, jos se jää kovalevylle tai julkaistaan puolivalmiina ilman täyttä potentiaalia.
Jos vuoden aikana tehdään yksi tai kaksi isompaa videota, projektimalli toimii hyvin.
Jos sisältöä tarvitaan säännöllisesti, jatkuva tuotantomalli voi olla järkevämpi. Silloin tuotantopäivät, tila, tekniikka ja tekijät voidaan suunnitella etukäteen, eikä kaikkea tarvitse käynnistää alusta joka kerta.
Vuoden suunnitelmassa kannattaa huomioida jatkuvat markkinointi- ja asiantuntijasisällöt, webinaarit, koulutukset, podcastit ja vidcastit, suuremmat kampanjatuotannot, jälkituotanto sekä jakelu.
Tämän jälkeen voidaan päättää, mikä tehdään itse ja missä ulkopuolinen kumppani tuo eniten arvoa.
Hyvä videobudjetti ei ole lista yksittäisiö kuvausprojekteja. Se on suunnitelma siitä, miten yrityksen osaaminen, ihmiset ja viestit saadaan näkyviin läpi vuoden.
Jos vuoden 2027 tuotannot ovat jo suunnittelussa, sparraamme mielellämme kokonaisuutta. Katsotaan yhdessä, mitä kannattaa tehdä itse, missä kumppania tarvitaan ja miten yhdestä tuotannosta saadaan mahdollisimman paljon irti. Ota yhteyttä ja tule käymään kahvilla!
